Jätteen vastaanotto ja hyödyntäminen
Lakeuden Etapin jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin vuonna 2022 yhteensä 12 739 jätekuormaa. Edellisenä vuonna vastaanotettu määrä oli 12 669 jätekuormaa. Vastaanotetusta jätteestä pystyttiin ohjaamaan hyötykäyttöön 98,5 prosenttia, kun edellisvuonna prosentti oli 98,6.
Kaikesta vastaanotetusta jätteestä 70 prosenttia saatiin ohjattua kierrätykseen. Vastaanotetusta jätteestä ohjautui loppusijoitukseen 1,5 prosenttia.
Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrästä hyödynnettiin 98 prosenttia ja vain 2 prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyi loppusijoitukseen. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste 39,7 prosenttia.
Hyödyntämis- ja kierrätysprosentit
Jätehuoltokeskuksen jätevirrat
- Kokonaisjätemäärä 140 803 tonnia
- Jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin yhteensä 12 739 kuormaa
- Westenergyn jätevoimalaan toimitettiin 32 531 tonnia jätettä
- Paluukuormina vastaanotettiin 32 650 tonnia pohjakuonaa
- Vastaanotetusta jätteestä ohjattiin hyötykäyttöön 98,5 % (98,6 % vuonna 2021)
- Kierrätysaste kokonaisjätemäärästä 70 %
- Loppusijoitukseen kokonaisjätemäärästä 1,5 % (2092 tonnia)
Yhdyskuntajäte
- Vastaanotettu yhdyskuntajäte 58 989 tonnia
- Yhdyskuntajätteen kierrätysaste 39,7 %
- Yhdyskuntajätteestä hyötykäyttöön 98 %
- Yhdyskuntajätteestä loppusijoitukseen 2 % (1183 tonnia)
- Vaarallinen jäte 9,6 kg/asukas
- Biojäte 21,9 kg/asukas
Jätehuoltokeskus
Jätehuoltokeskuksessa tuotettiin tai valmisteltiin tuotettavaksi maarakennukseen soveltuvaa Bemura-betonimursketta ja lasimursketta. Muita toimintoja olivat rakennus- ja sekajätteen lajittelu, hyödynnettävien jätteiden käsittely sekä loppusijoitustoiminnot. Muiden toimijoiden toimesta alueella käsiteltiin jätteenpolton pohjakuonia, hiekka- ja öljynerotinjätteitä ja vaarallisen jätteen kappaletavaraa sekä tuotettiin multatuotteita. Rakennus- ja sekajätteen käsittelyssä jatkettiin tehostamistoimia yhteistyössä Revisolin kanssa.
Merkittävä osa jätteestä toimitettiin yhteistyökumppaneille käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi, loppusijoitukseen ohjattiin ainoastaan 1,5 prosenttia kokonaisjätemäärästä.
Jätehuoltokeskuksen toiminnot
- Vaaka
- Toimisto
- Ilmajoen jäteasema
- Vaarallisten jätteiden pienerät
- Hyödyntämistoiminnot
- Poltettavan jätteen siirtokuormaus
- Pilaantuneet maat
- Pohjakuona
- Nestepitoiset jätteet
- Loppusijoitus
- Vaarallisten jätteiden loppusijoitus
- Biokaasulaitos
- Kekkilä Oy multa-asema
Jätehuoltokeskus rakennettu ympäristö huomioiden
Jätehuoltokeskuksen rakenteessa ja käytössä on huomioitu ympäristö parhaalla mahdollisella tavalla. Kentät ja käsittelypaikat on rakennettu direktiivien ja lupien mukaisesti sellaisiksi, että veteen, ilmaan tai maaperään aiheutuvien haittojen riskit on pyritty minimoimaan. Haittojen kurissa pysymisestä huolehditaan myös aktiivisella ja tarkalla päivittäisellä seurannalla.
Vuonna 2004 valmistuneen jätehuoltokeskuksen alueen laajuus on kaikkiaan 97 ha, josta 6,85 ha on käytössä olevaa loppusijoitusaluetta. Hyödynnettävien jätteiden vastaanotto- ja varastointialueita on noin 4,5 ha.
Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen osittainen sulkeminen
Etapin tavanomaisen jätteen kaatopaikalla toteutettiin kaatopaikan osittainen sulkeminen, jossa kaatopaikan noin 5,5 hehtaarin jätepenkka-alueesta suljettiin toisessa sulkemisvaiheessa noin 3,4 hehtaarin alue ja alueelle rakennettiin kaasunkeräysputkiston imulinjastot, jotka kytkettiin olemassa oleviin 10 kaasunkeräyskaivoon. Alueen koilliskulmasta on suljettu aikaisemmin vuonna 2015 innovatiivisella pintarakenteella noin 0,67 hehtaarin kokoinen alue. Samalla jo rakennetut kaasunkeräyslinjastot yhdistettiin sulkemisen yhteydessä porattuihin uusiin kaasunkeräyskaivoihin ja loppusijoitusalueen läheisyyteen rakennettuun kaasupumppaamoon sekä soihtuun.
Kaatopaikan länsipäädyssä olevalle sulkemattomalle osalle vastaanotetaan edelleen epäorgaanista loppusijoitettavaa jätettä ja erityisjätettä n. 0,5 hehtaarin alueella.
Kaatopaikan osittaisen sulkemisen takia kaatopaikalla syntyy jatkossa huomattavasti vähemmän puhdistamista vaativia jätevesiä, jotka johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon.
Tuotteiden hyödyntäminen maarakennusaineena ja sulkemisrakentamisessa
| Kohde | Toteutunut (tn) | Jakeet | Rakentamistarkoitus | Tila/lisätarve |
|---|---|---|---|---|
| Kenttärakentaminen, Ilmajoki | 6 784 | Bemura-Betonimurske 0-90 mm | kenttärakentaminen | valmis |
| Lakeuden Etappi, sulkemisrakentaminen | 4317 8537 9258 829 | kuona 0-2 mm kuona jakava seos kuona jakava seos Bemura-Betonimurske 0-90 mm | kaasunkeräys suojakerros pintakerroksen alaosa kaasunkeräyskerros huoltotie | valmis |
| Yhteensä | 29 725 |
Vastaanotetut jätteet ja kierrätystuotteet
Biokaasulaitos
- vastaanotettu biojäte 4940 tonnia
- vastaanotettu puhdistamoliete 25 184 tonnia
- vastaanotettu rasvakaivoliete 2643 tonnia
- vastaanotettu teollisuusliete 1135 tonnia
Vastaanotetut jätekuormat
- Lakeuden Etapin jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin vuonna 2022 yhteensä 12 739 jätekuormaa. (12 669 vuonna 2021)
Tuotetut kierrätystuotteet
- Ranu maanparannusrae 3667 tn
- Bemura-betonimurske 8089 tn
- Lasimurske 463 tn
Maarakentamiseen ja sulkemisrakentamiseen ohjatut tuotteet
- ScanWas-keinokiviaines, pintakerroksen alaosa 8537 tn
- ScanWas-keinokiviaines, kaasunkeräyskerros 9258 tn
- Pohjakuonan mineraaliaines 0–2 mm, suojakerros 4317 tn
- Bemura-Betonimurske 0–90 mm 7613 tn
Jätemäärät
| Jätemäärä | Hyödyntämisprosentti | ||
|---|---|---|---|
| 2022 (tn) | 2022 (%) | 2021 (%) | |
| Jätevirta | 140 803 | ||
| Hyödyntäminen | 138 711 | 98,5 | 98,6 |
| Vastaanotettu jäte | Jätemäärä | Hyödyntämisprosentti | |
|---|---|---|---|
| 2022 (tn) | 2022 (%) | 2021 (%) | |
| Hyödyntäminen | 138 711 | 98,5 | 98,6 |
| Hyödyntäminen energiana | 40 160 | 28,5 | 33,9 |
| Kierrätys | 98 551 | 70,0 | 64,7 |
| Loppusijoitukseen | 2 092 | 1,5 | 1,4 |
| Vastaanotettu yhdyskuntajäte | Jätemäärä | Hyödyntämisprosentti | |
|---|---|---|---|
| 2022 (tn) | 2022 (%) | 2021 (%) | |
| Yhdyskuntajäte | 58 989 | 41,8 | 39,3 |
| Hyödyntäminen | 57 806 | 98,0 | 98,5 |
| Hyödyntäminen energiana | 34 418 | 58,3 | 59,7 |
| Kierrätys | 23 388 | 39,7 | 38,8 |
| Loppusijoitukseen | 1 183 | 2,0 | 1,5 |
Laaduntarkkailua ja vesienseurantaa
Etapin pelastustien kuonan hyödyntämiskohteella tehtiin syksyllä seitsemän eri pisteestä kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella. Mittauksilla varmistettiin tien kantavuusluokka ennen asfaltoinnin suorittamista. Kaikissa mittauspisteissä kantavuuksissa saavutettiin selvästi asetetut vaatimustasot ja pelastustien asfaltointi saatiin valmiiksi syyskuun aikana. Laaduntarkkailulla saatiin kuonarakenteiden kuormituksien muutoksista tärkeää tietoa uusien rakentamiskohteiden työtapamenetelmien valintoja varten.
Seinäjoen ohikulkutien kevyenliikenteen väylän vesien laaduntarkkailuohjelman mukaista seurantaa jatkettiin edelleen suunnitelmien mukaisesti kolmesta erillisestä lysimetristä, jotka on rakennettu väylän välittömään läheisyyteen. Tutkimustuloksista käy hyvin ilmi, ettei rakenteessa käytetystä kuonan mineraaliaineksista aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön suotautuviin vesiin.
Tarkkailua jatketaan kolme kertaa vuodessa tarkkailuohjelmassa asetetun näyterytmin mukaisesti. Saatujen tulosten pohjalta neuvotellaan jatkosta kunnan ympäristöviranomaisen kanssa.