Käsittely ja hyödyntäminen

Lakeuden Etapin jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin vuonna 2020 yhteensä 15 332 jätekuormaa. Edellisenä vuonna vastaanotettu määrä oli 16 286 jätekuormaa. Vastaanotetusta jätteestä pystyttiin ohjaamaan hyötykäyttöön 98,2 prosenttia, kun edellisvuonna prosentti oli 99.

Kaikesta vastaanotetusta jätteestä 64,5 prosenttia saatiin ohjattua kierrätykseen. Vastaanotetusta jätteestä ohjautui loppusijoitukseen 1,8 prosenttia.

Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrästä hyödynnettiin 98,6 prosenttia ja vain 1,4 prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyi loppusijoitukseen. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste 45,6 prosenttia.

Jätehuoltokeskuksessa tuotettiin tai valmisteltiin tuotettavaksi maarakennukseen soveltuvaa Bemura-betonimursketta, lasimursketta ja ScanWas keinokiviainesta. Muita toimintoja olivat rakennus- ja sekajätteen esikäsittely sekä loppusijoitustoiminta. Muiden toimijoiden toimesta alueella käsiteltiin hiekka- ja öljynerotinjätteitä ja vaarallisen jätteen kappaletavaraa sekä tuotettiin multatuotteita. Rakennus- ja sekajätteen käsittelyyn haettiin uusia tehostamistoimia yhteistyössä Revisolin kanssa.

Merkittävä osa jätteestä toimitettiin yhteistyökumppaneille käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi, loppusijoitukseen ohjattiin ainoastaan 1,4 prosenttia kokonaisjätemäärästä.

Jätehuoltokeskuksen toiminnot

1. Vaaka
2. Toimisto
3. Ilmajoen jäteasema
4. Vaarallisten jätteiden pienerät
5. Hyödyntämistoiminnot
6. Poltettavan jätteen siirtokuormaus
7. Pilaantuneet maat
8. Pohjatuhka
9. Nestepitoiset jätteet
10. Loppusijoitus
11. Vaarallisten jätteiden loppusijoitus
12. Biokaasulaitos
13. Kekkilä Oy multa-asema

Jätehuoltokeskuksen rakenteessa ja käytössä on huomioitu ympäristö parhaalla mahdollisella tavalla. Kentät ja käsittelypaikat on rakennettu direktiivien ja lupien mukaisesti sellaisiksi, että veteen, ilmaan tai maaperään aiheutuvien haittojen riskit on pyritty minimoimaan. Haittojen kurissa pysymisestä huolehditaan myös aktiivisella ja tarkalla päivittäisellä seurannalla.

Vuonna 2004 valmistuneen jätehuoltokeskuksen alueen laajuus on kaikkiaan 97 ha, josta 6,85 ha on käytössä olevaa loppusijoitusaluetta. Hyödynnettävien jätteiden vastaanotto- ja varastointialueita on noin 4,5 ha.

Jätteenpolton pohjakuonan vastaanottomäärä oli 33 104 tonnia. Pohjakuonaa jatkokäsiteltiin Suomen Erityisjätteen ADR -mobiililaitteistolla kesä-elokuun aikana 33 183 tonnia. Tästä määrästä saatiin ohjattua 3 328 tonnia metalleja ja metallipitoisia kiviaineksia kiertoon. Käsittelyssä erotettiin pohjakuonasta 28 403 tonnia mineraaliaineksia maarakentamishyötykäyttöä varten.

Kuonan mineraaliaineksien seokset tuotteistettiin maarakentamiseen soveltuvaksi ja testauksien pohjalta ne alittivat MARA:n mukaisen kuonalle asetetun hyötykäyttörajan joko päällystetyssä kenttä- tai väylärakentamisessa.

Käsittelyn yhteydessä Etapissa seostettiin kolme erää jakavan kerroksen materiaalia hyötykäyttöä varten. Saatujen tulosten perusteella kaksi erää ohjautui päällystettyyn kenttärakentamiseen ja yksi erä päällystettyyn väylärakentamiseen. Vuoden 2021 aikana seostetaan vielä yksi täysi 5 000 tonnin erä keinokiviainesta.
Vuoden 2020 aikana Etappi hoiti kolme erillistä kuonan hyötykäyttökohdetta, jossa korvattiin kuonamateriaalilla neitseellisiä maa- ja kiviaineksia.

Seinäjoki-Nurmon uuden kierrätysaseman piha- ja liikennealueiden pohjien rakentamisessa jatkettiin jätteenpolton pohjakuonan mineraaliaineksien hyötykäyttöä edellisvuoden tapaan MARA-ilmoitusmenettelyllä. Pohjakuonaa käytettiin päällystetyn kentän ja tiestön alapuolisissa rakennekerroksissa. Seinäjoen kaupungin materiaalipankkikentän rakentamista jatkettiin samalla hyväksi havaitulla rakentamistavalla kuin aikaisemmissakin MARA-kohteissa.

Jätehuoltokeskukseen rakennettiin 360 metriä pitkä pelastustie. Rakenteissa hyödynnettiin olemassa olevia kuonan mineraaliaineksia ja lasimurskeita sekä suodatinkerroksessa että jakavassa kerroksessa. Pelastustien tekemiselle haettiin Ilmajoen kunnalta rakentamislupa ja se saatiin rakennettua kantavaan kerrokseen asti joulukuun aikana.