Jätteen vastaanotto ja hyödyntäminen

Lakeuden Etapin jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin vuonna 2020 yhteensä 15 332 jätekuormaa. Edellisenä vuonna vastaanotettu määrä oli 16 286 jätekuormaa. Vastaanotetusta jätteestä pystyttiin ohjaamaan hyötykäyttöön 98,2 prosenttia, kun edellisvuonna prosentti oli 99.

Kaikesta vastaanotetusta jätteestä 64,5 prosenttia saatiin ohjattua kierrätykseen. Vastaanotetusta jätteestä ohjautui loppusijoitukseen 1,8 prosenttia.

Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrästä hyödynnettiin 98,6 prosenttia ja vain 1,4 prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyi loppusijoitukseen. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste 45,6 prosenttia.

Hyödyntämis- ja kierrätysprosentit

jätelava vaakalla

Jätehuoltokeskuksen jätevirrat

  • Kokonaisjätemäärä 160 520 tonnia
  • Jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin yhteensä 15 332 kuormaa
  • Westenergyn jätevoimalaan 42 227 tonnia jätettä
  • Paluukuormina vastaanotettiin 33 104 tonnia pohjakuonaa
  • Vastaanotetusta jätteestä ohjattiin hyötykäyttöön 98,2 % (99,2 % vuonna 2019)
  • Kierrätysaste kokonaisjätemäärästä 64,5 %
  • Loppusijoitukseen kokonaisjätemäärästä 1,8 % (2881 tonnia)
_82I9368

Yhdyskuntajäte

  • Vastaanotettu yhdyskuntajäte 67 544 tonnia
  • Yhdyskuntajätteen kierrätysaste 45,6 %
  • Yhdyskuntajätteestä hyötykäyttöön 98,6 %
  • Yhdyskuntajätteestä loppusijoitukseen 1,4 % (923 tonnia)
  • Vaarallinen jäte 6,8 kg/asukas
  • Biojäte 21,8 kg/asukas

Jätehuoltokeskus

Jätehuoltokeskuksessa tuotettiin tai valmisteltiin tuotettavaksi maarakennukseen soveltuvaa Bemura-betonimursketta, lasimursketta ja ScanWas keinokiviainesta. Muita toimintoja olivat rakennus- ja sekajätteen esikäsittely sekä loppusijoitustoiminta. Muiden toimijoiden toimesta alueella käsiteltiin hiekka- ja öljynerotinjätteitä ja vaarallisen jätteen kappaletavaraa sekä tuotettiin multatuotteita. Rakennus- ja sekajätteen käsittelyyn haettiin uusia tehostamistoimia yhteistyössä Revisolin kanssa.

Merkittävä osa jätteestä toimitettiin yhteistyökumppaneille käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi, loppusijoitukseen ohjattiin ainoastaan 1,4 prosenttia kokonaisjätemäärästä.

Jätehuoltokeskuksen toiminnot

  1. Vaaka
  2. Toimisto
  3. Ilmajoen jäteasema
  4. Vaarallisten jätteiden pienerät
  5. Hyödyntämistoiminnot
  6. Poltettavan jätteen siirtokuormaus
  7. Pilaantuneet maat
  8. Pohjatuhka
  9. Nestepitoiset jätteet
  10. Loppusijoitus
  11. Vaarallisten jätteiden loppusijoitus
  12. Biokaasulaitos
  13. Kekkilä Oy multa-asema

Jätehuoltokeskuksen rakenteessa ja käytössä on huomioitu ympäristö parhaalla mahdollisella tavalla. Kentät ja käsittelypaikat on rakennettu direktiivien ja lupien mukaisesti sellaisiksi, että veteen, ilmaan tai maaperään aiheutuvien haittojen riskit on pyritty minimoimaan. Haittojen kurissa pysymisestä huolehditaan myös aktiivisella ja tarkalla päivittäisellä seurannalla.

Vuonna 2004 valmistuneen jätehuoltokeskuksen alueen laajuus on kaikkiaan 97 ha, josta 6,85 ha on käytössä olevaa loppusijoitusaluetta. Hyödynnettävien jätteiden vastaanotto- ja varastointialueita on noin 4,5 ha.

 

Uusia kohteita pohjakuonalle

Jätteenpolton pohjakuonan vastaanottomäärä oli 33 104 tonnia. Pohjakuonaa jatkokäsiteltiin Suomen Erityisjätteen ADR -mobiililaitteistolla kesä-elokuun aikana 33 183 tonnia. Tästä määrästä saatiin ohjattua 3 328 tonnia metalleja ja metallipitoisia kiviaineksia kiertoon. Käsittelyssä erotettiin pohjakuonasta 28 403 tonnia mineraaliaineksia maarakentamishyötykäyttöä varten.

Kuonan mineraaliaineksien seokset tuotteistettiin maarakentamiseen soveltuvaksi ja testauksien pohjalta ne alittivat MARA:n mukaisen kuonalle asetetun hyötykäyttörajan joko päällystetyssä kenttä- tai väylärakentamisessa.

Käsittelyn yhteydessä Etapissa seostettiin kolme erää jakavan kerroksen materiaalia hyötykäyttöä varten. Saatujen tulosten perusteella kaksi erää ohjautui päällystettyyn kenttärakentamiseen ja yksi erä päällystettyyn väylärakentamiseen. Vuoden 2021 aikana seostetaan vielä yksi täysi 5 000 tonnin erä keinokiviainesta.
Vuoden 2020 aikana Etappi hoiti kolme erillistä kuonan hyötykäyttökohdetta, jossa korvattiin kuonamateriaalilla neitseellisiä maa- ja kiviaineksia.

Seinäjoki-Nurmon uuden kierrätysaseman piha- ja liikennealueiden pohjien rakentamisessa jatkettiin jätteenpolton pohjakuonan mineraaliaineksien hyötykäyttöä edellisvuoden tapaan MARA-ilmoitusmenettelyllä. Pohjakuonaa käytettiin päällystetyn kentän ja tiestön alapuolisissa rakennekerroksissa. Seinäjoen kaupungin materiaalipankkikentän rakentamista jatkettiin samalla hyväksi havaitulla rakentamistavalla kuin aikaisemmissakin MARA-kohteissa.

Jätehuoltokeskukseen rakennettiin 360 metriä pitkä pelastustie. Rakenteissa hyödynnettiin olemassa olevia kuonan mineraaliaineksia ja lasimurskeita sekä suodatinkerroksessa että jakavassa kerroksessa. Pelastustien tekemiselle haettiin Ilmajoen kunnalta rakentamislupa ja se saatiin rakennettua kantavaan kerrokseen asti joulukuun aikana.

Tuotteiden hyödyntäminen maarakennusaineena

KohdeToteutunut (tn)JakeetRakentamistarkoitusTila/lisätarve
Seinäjoki-Nurmo jäteasema8 232,44kuona jakava seoskenttä- ja väylärakentaminenvalmis
Materiaalipankki, Seinäjoen kaupunki833,02
9175,84
kuona 0-2 mm
kuona jakava seos
kenttärakentaminenVuosi 2020 valmis, vuosi 2021 n. 8 000 tn
Lakeuden Etappi, pelastustie2849,50
2294,30
1754,70
kuona 0-2 mm
kuona jakava seos
lasimurske
väylärakentaminenvalmis
Neljä erillistä rakennuskohdetta4200,51Bemura-Betonimurske 0-90 mmkenttärakentaminenvalmis
Yhteensä29 340,31

Vastaanotetut jätteet ja kierrätystuotteet

Biokaasulaitos

  • vastaanotettu biojäte 4 282 tonnia
  • vastaanotettu puhdistamoliete 24 214 tonnia
  • vastaanotettu rasvakaivoliete 2 218 tonnia

Vastaanotetut jätekuormat

  • Lakeuden Etapin jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin vuonna 2020 yhteensä 15 332 jätekuormaa. (16 286 vuonna 2019)

Tuotetut kierrätystuotteet

  • Ranu maanparannusrae 3 890 tn
  • ScanWas-keinokiviaines (Suomen Erityisjäte Oy) 15 000 tn

Maarakentamiseen ohjatut tuotteet

  • ScanWas-keinokiviaines 19 703 tn
  • Pohjakuonan mineraaliaines 0–2 mm 3 683 tn
  • Lasimurske 0–35 mm 1 755 tn
  • Bemura-Betonimurske 0–90 mm 4 200 tn

Jätemäärät

 Jätemäärä Hyödyntämisprosentti
2020 (tn)2020 (%)2019 (%)
Jätevirta 160 520
Hyödyntäminen 157 63998,299,0

Vastaanotettu jäte JätemääräHyödyntämisprosentti
20202020 (%)2019 (%)
Hyödyntäminen 157 63998,2 99,0
Hyödyntäminen energiana54 13133,7 33,1
Kierrätys 103 50864,5 65,9
Loppusijoitus2 8811,8 1,0

Vastaanotettu yhdyskuntajäteJätemäärä Hyödyntämisprosentti
2020 (tn)2020 (%)2019 (%)
Yhdyskuntajäte67 54442,158,2
Hyödyntäminen66 62198,699,8
Hyödyntäminen energiana35 80553,053,2
Kierrätys30 81645,646,6
Loppusijoitukseen9231,40,2

 

Laaduntarkkailua ja vesienseurantaa

Laaduntarkkailun mukaisten kuormituskokeiden avulla tutkittiin kevään aikana Seinäjoen puutarhan sekä Seinäjoen materiaalipankin kenttä- ja väylärakenteiden toimivuutta. Tulokset osoittivat selvästi, että rakenteessa oli tapahtunut oikeansuuntaista lujittumista ja kantavuudet olivat rakenteen kannalta hyvällä tasolla alueiden asfaltointia varten.

Etapin pelastustien ja Seinäjoen materiaalipankin kuonakohteiden osalta jatketaan kuormituskokeiden ottamista kevään aikana. Kokeilla pyritään varmistamaan rakenteiden kantavuudet ennen asfaltointia. Laaduntarkkailulla pyritään saamaan kuonarakenteiden kuormituksien muutoksista tärkeää tietoa siten, että työtapamenetelmät ovat parhaat mahdolliset tulevaisuuden rakentamiskohteita varten.

Seinäjoen ohikulkutien kevyenliikenteen väylän vesien laaduntarkkailuohjelman mukaista seurantaa jatketaan edelleen suunnitelmien mukaisesti kolmesta erillisestä lysimetristä, jotka on rakennettu väylän välittömään läheisyyteen. Tutkimustuloksista käy hyvin ilmi, ettei rakenteessa käytetystä kuonan mineraaliaineksista aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön suotautuviin vesiin.

Tarkkailua jatketaan kolme kertaa vuodessa tarkkailuohjelmassa asetetun näyterytmin mukaisesti. Saatujen tulosten pohjalta neuvotellaan jatkosta kunnan ympäristöviranomaisen kanssa.