Jätteen vastaanotto ja hyödyntäminen

Lakeuden Etapin jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin vuonna 2019 yhteensä 16 286 jätekuormaa. Edellisenä vuonna vastaanotettu määrä oli 18 277 jätekuormaa. Vastaanotetusta jätteestä pystyttiin ohjaamaan hyötykäyttöön 99 prosenttia, kun edellisvuonna prosentti oli 97,3.

Kaikesta vastaanotetusta jätteestä 65,9 prosenttia saatiin ohjattua kierrätykseen. Vastaanotetusta jätteestä ohjautui loppusijoitukseen 0,8 prosenttia.

Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrästä hyödynnettiin 99,8 prosenttia, jolloin vain 0,2 prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyi loppusijoitukseen. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste 46,6 prosenttia

Jäteanalyysi

Kesällä 2019 toteutetun jäteanalyysin perusteella 97,1 painoprosenttia kotitalouksien poltettavan jätteen jäteastian sisällöstä oli oikein lajiteltua ja jätevoimalassa energiana hyödynnettäväksi soveltuvaa.
Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2017, jolloin oikein lajitellun jätteen osuus oli 94,5 prosenttia. Lajittelu on siis kahdessa vuodessa mennyt oikeaan suuntaan.

Jäteanalyysissä selvitettiin kotitalouksien poltettavan jätteen jäteastioiden sisältö ja eri jätelajien osuus jätekuormissa. Yhteensä 65 jäteauton kuormat analysoitiin siten, että kaikista toimialueen kunnista saatiin näytteitä. Kuormista otettiin kokoomanäytteet, jotka lajiteltiin ja punnittiin. Tutkimus tehtiin jätehuoltokeskuksen siirtokuormaukseen tuoduista kotitalouksien jätteistä. Yhteensä jätettä punnittiin noin 1360 kiloa.

Etapin jätetutkimus tehtiin valtakunnallisen Laatujäte-hankkeen suosituksen mukaisesti, mikä varmistaa valtakunnallisen vertailtavuuden.

Poltettavan jätteen koostumus

Polttokelvottomat jätteet

Jätehuoltokeskus

Jätehuoltokeskuksessa tuotettiin maarakennukseen soveltuvaa betonimursketta, lasimursketta ja kuonan mineraaliainesta. Muita toimintoja olivat rakennus- ja sekajätteen esikäsittely sekä loppusijoitustoiminta. Muiden toimijoiden toimesta alueella käsiteltiin hiekka- ja öljynerotinjätteitä sekä tuotettiin multatuotteita.
Merkittävä osa jätteestä toimitettiin yhteistyökumppaneille käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi, loppusijoitukseen ohjattiin ainoastaan 0,8 prosenttia kokonaisjätemäärästä.

Jätehuoltokeskuksen vesiautomaation kehittämistä jatkettiin suunnitelmallisesti ja järjestelmään liitettiin uutena mittauksena mukaan loppusijoitusalueen suotovesialtaan virtaamamittaus. Virtaamamittauksen käyttöönoton jälkeen kaikki jätehuoltokeskuksesta Ilmajoen jäteveden puhdistamolle lähtevä jätevesi oli seurattavissa ja säädettävissä suoraan valvomon päästä.

Jätehuoltokeskuksen toiminnot

  1. Vaaka
  2. Toimisto
  3. Ilmajoen jäteasema
  4. Vaarallisten jätteiden pienerät
  5. Hyödyntämistoiminnot
  6. Poltettavan jätteen siirtokuormaus
  7. Pilaantuneet maat
  8. Pohjatuhka
  9. Nestepitoiset jätteet
  10. Loppusijoitus
  11. Vaarallisten jätteiden loppusijoitus
  12. Biokaasulaitos
  13. Kekkilä Oy multa-asema

Jätehuoltokeskuksen rakenteessa ja käytössä on huomioitu ympäristö. Kentät ja käsittelypaikat on rakennettu direktiivien ja lupien mukaisesti sellaisiksi, että veteen, ilmaan tai maaperään aiheutuvien haittojen riskit on pyritty minimoimaan. Haittojen kurissa pysymisestä huolehditaan myös aktiivisella ja tarkalla seurannalla.

Vuonna 2004 valmistuneen jätehuoltokeskuksen alueen laajuus on kaikkiaan 97 ha, josta 5 ha on käytössä olevaa loppusijoitusaluetta. Hyödynnettävien jätteiden vastaanotto- ja varastointialueita on noin 4,5 ha.

Uusia kohteita pohjakuonalle

Jätteenpolton pohjakuonan vastaanottomäärä oli 30 802 tonnia. Pohjakuonaa jatkokäsiteltiin kuitenkin pidemmältä ajalta Suomen Erityisjätteen ADR -mobiililaitteistolla touko-syyskuun aikana 42 224 tonnia. Tästä määrästä saatiin ohjattua 4007 tonnia metalleja ja metallipitoisia kiviaineksia kiertoon. Käsittelyssä erotettiin pohjakuonasta 35 510 tonnia mineraaliaineksia maarakentamishyötykäyttöä varten.

Hyötykäyttöä maarakennusaineksena kehitettiin edelleen Suomen Erityisjätteen kanssa. Pitkällisen kehitystyön tuloksena kuonan mineraaliaineksien seokset saatiin tuotteistettua maarakentamiseen soveltuvaksi ja testauksien pohjalta ne alittivat MARA:n mukaisen uuden kuonalle asetetun hyötykäyttörajan joko päällystetyssä kenttä- tai väylärakentamisessa.

Käsittelyn yhteydessä Etapissa seostettiin seitsemän erää jakavan kerroksen materiaalia hyötykäyttöä varten. Saatujen tulosten perusteella kolme erää ohjautui päällystettyyn kenttärakentamiseen ja neljä erää päällystettyyn väylärakentamiseen.
Vuoden 2019 aikana Etappi hoiti yhteensä kaksi erillistä kuonan hyötykäyttökohdetta, jossa korvattiin kuonamateriaalilla neitseellisiä maa- ja kiviaineksia.

Seinäjoki-Nurmon uuden jäteaseman piha- ja liikennealueiden pohjien rakentamisessa käytettiin sekä jätteenpolton pohjakuonan mineraaliaineksia että betonimursketta MARA-ilmoitusmenettelyllä. Pohjakuonaa käytettiin päällystetyn kentän ja tiestön alapuolisissa rakennekerroksissa. Seinäjoen kaupungin materiaalipankkikentän rakentamista jatkettiin samalla hyväksi havaitulla rakentamistavalla kuin aikaisemmissakin MARA-kohteissa.

KohdeToteutunut (tn)RakentamistarkoitusJakeetTila/lisätarve
Sienäjoki-Nurmo jäteasema20 198,40Kenttä- ja väylärakentaminenJakava seosRakentaminen jatkuu, vuosi 2020 n. 10 000tn
Materiaalipankki, Seinäjoen kaupunki4 952,56Kenttärakentaminen0-2 mm jakava seosVuosi 2019 valmis, vuosi 2020 n. 8 000tn
Yhteensä25 150,96

Laaduntarkkailua ja vesienseurantaa

Laaduntarkkailun mukaisten kuormituskokeiden avulla tutkittiin kevään aikana JS Maatilan rakenteiden toimivuutta. Tulokset osoittivat selvästi, että rakenteessa oli tapahtunut oikeansuuntaista lujittumista ja kantavuudet olivat rakenteen kannalta hyvällä tasolla.

Seinäjoen Puutarhan ja Seinäjoen materiaalipankin kuonakohteiden osalta tullaan kevään aikana tutkimaan vastaavat kuormituskokeet ennen asfaltointia. Laaduntarkkailulla pyritään saamaan kuonarakenteiden kuormituksien muutoksista tärkeää tietoa, siten että työtapamenetelmät ovat parhaat mahdolliset tulevaisuuden rakentamiskohteita varten.

Seinäjoen ohikulkutien kevyenliikenteen väylän vesien laaduntarkkailuohjelman mukaista seurantaa jatketaan edelleen suunnitelmien mukaisesti kolmesta erillisestä lysimetristä, jotka on rakennettu väylän välittömään läheisyyteen. Tutkimustuloksista käy hyvin ilmi, ettei rakenteessa käytetystä kuonan mineraaliaineksista aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön suotautuviin vesiin.

Tarkkailua jatketaan kolme kertaa vuodessa tarkkailuohjelmassa asetetun näyterytmin mukaisesti. Saatujen tulosten pohjalta neuvotellaan jatkosta kunnan ympäristöviranomaisen kanssa.

Biokaasulaitos

  • vastaanotettu biojäte 4 448 tonnia
  • vastaanotettu puhdistamoliete 30 735 tonnia
  • vastaanotettu rasvakaivoliete 2 243 tonnia

Käsittely

  • Lakeuden Etapin jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin vuonna 2019 yhteensä 16 286 jätekuormaa. (18 277 vuonna 2018)

Tuotetut tuotteet

  • Bemura-Betonimurske 0-90 mm maanrakentamisessa 9 667 tn
  • Ranu maanparannusrae 3 600 tn
  • ScanWas-keinokiviaines (Suomen Erityisjäte Oy) 35 000 tn

Jäteperäiset tuotteet

Hyödyntämis- ja kierrätysprosentit

Vastaanotettu jäte

  • Westenergyn jätevoimalaan 36 936 tonnia jätettä
  • Paluukuormina vastaanotettiin 30 802 tonnia pohjakuonaa
  • Kokonaisjätemäärä 144 502 tonnia
  • Jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin yhteensä 16 286 kuormaa
  • Vastaanotetusta jätteestä ohjattiin hyötykäyttöön 99,2 % (97,3 % vuonna 2018)
  • Kierrätysaste vastaanotetusta jätteestä 65,9 %
  • Loppusijoitukseen kokonaisjätemäärästä 0,8 % (1203 tonnia)

Yhdyskuntajäte

  • Kierrätysaste yhdyskuntajätteestä 46,6 %
  • Yhdyskuntajätteestä ohjattiin hyötykäyttöön 99,8 % vastaanotetusta jätteestä
  • Loppusijoitukseen yhdyskuntajätteestä 0,2 % (165 tonnia)
  • Vaarallinen jäte 7,5 kg/asukas
  • Biojäte 34,2 kg/asukas

Jätemäärät

 20182019
Jätevirta144 289144 503
hyödynnettäväksi97,6 %143 01899,0 %
Vastaanotettu kaikki2018
2019
Hyödyntäminen29,8 %47 76033,1 %
Kierrätys 67,8 %95 25865,9 %
Muu käsittely 0,4 %2820,2 %
Loppusijoitus2,0 %1 2030,8 %
Vastaanotettu yhdyskuntajäte2018
2019
Yhdyskuntajäte kokonaismäärästä56,9 %84 12058,2 %
Hyödyntäminen38,7 %44 58653,0 %
Kierrätys60,1 %39 17746,6 %
Muu käsittely0,7 %1910,2 %
Loppusijoitukseen0,5 %1650,2 %